Moni on joskus kokenut tilanteen, jossa ilmaa ei saa vedettyä täysin loppuun asti. Tunne voi olla huolestuttava, etenkin jos hengitys tuntuu jäävän kesken tai on jatkuva tarve haukkoa ilmaa. Useimmiten kyse ei kuitenkaan ole siitä, että elimistö saisi liian vähän happea, vaan hengityksen toiminta on muuttunut epätasapainoiseksi.
Vaikeus hengittää syvään liittyy usein pinnalliseen hengitykseen, rintakehän jäykkyyteen, pallean heikentyneeseen toimintaan tai pitkittyneeseen stressiin. Käyn läpi yleisimmät syyt sekä sen, miten hengitystä voidaan helpottaa osteopaattisella hoidolla ja hengitysharjoittelulla.
Miksi syvään hengittäminen on vaikeaa?
Vaikeus hengittää syvään on yleensä useamman tekijän yhteisvaikutus. Hengitykseen osallistuvat pallea, kylkiluut, rintakehä, selkäranka sekä useat kaulan ja hartioiden lihakset. Hengitys voi tuntua rajoittuneelta, kun jokin näistä ei toimi normaalisti, vaikka keuhkot olisivat normaalit.
Pinnallinen hengitys
Yksi yleisimmistä syistä on pinnallinen hengitys.
Kun hengitys tapahtuu pääasiassa rintakehän yläosalla, pallea ei pääse työskentelemään tehokkaasti. Tällöin hengittämisestä tulee tehottomampaa ja moni kokee jatkuvaa tarvetta vetää vielä yksi hieman syvempi henkäys.
Mitä enemmän hengitystä yrittää pakottaa, sitä vaikeammalta se usein alkaa tuntua. Tämä lisää myös kaulan lihasten aktivaatiota ja voi jäykistää niitä, mikäli tapa jatkuu pitkään
Rintakehän jäykkyys
Jotta sisäänhengitys olisi vapaa, kylkiluiden täytyy liikkua joka hengenvedolla.
Syvään hengittäminen voi tuntua vaikealta, jos rintakehän liikkuvuus on heikentynyt esimerkiksi pitkän istumisen, huonon ryhdin tai rintakehän/ selän lihasten jännityksien takia. Tyypillisesti hengitys tuntuu pysähtyvän ennen kuin keuhkot ovat ”täynnä”.
Pallean toiminnan häiriö
Pallea on tärkein hengityslihaksemme, jos pallea ei pääse laskeutumaan normaalisti esimerkiksi rintakehän jäykkyyden, vatsan kohonneen paineen tai lihasjännitysten vuoksi, hengitys siirtyy helposti kaulan apuhengityslihaksille.
Tällöin kaulan ja hartioiden lihakset joutuvat tekemään enemmän töitä kuin niiden pitäisi, mikä voi aiheuttaa myös niska- ja hartiakipuja.
Stressi ja hermoston kuormitus
Stressi muuttaa hengitystä lähes aina. Hengitys muuttuu nopeammaksi ja painottuu rintakehän yläosaan. Samalla hengityksestä tulee helposti tiedostettua, jolloin moni alkaa tarkkailla sitä jatkuvasti. Tämä voi johtaa noidankehään, jossa hengitystä yrittää jatkuvasti syventää, mutta olo ei silti tunnu helpottavan. Pitkäaikaisen näyttöpäätetyöskentelyn on myös tutkittu pinnallistavan hengittämistä!
Huono ryhti
Pitkäaikainen istuminen, näyttöpäätetyö ja etukumara asento vähentävät rintakehän liikkuvuutta.
Kun rintakehä ei pääse laajenemaan normaalisti, hengitys muuttuu vähitellen pinnallisemmaksi. Muutos tapahtuu usein niin hitaasti, ettei sitä itse huomaa ennen kuin hengitys alkaa tuntua vaikealta.
Liiallinen hengityksen kontrollointi
Moni alkaa oireiden ilmaannuttua tarkkailla hengitystään jatkuvasti.
Tällöin hengityksestä katoaa sen luonnollinen rytmi. Jokainen sisäänhengitys tuntuu siltä, että sen pitäisi olla hieman syvempi kuin edellisen.
Todellisuudessa elimistö ei yleensä tarvitse enempää ilmaa, vaan rauhallisemman hengitysrytmin.
Miksi jatkuva syvään hengittäminen ei yleensä auta?
Kun hengitys tuntuu riittämättömältä, luonnollinen reaktio on yrittää vetää mahdollisimman syviä henkäyksiä.
Valitettavasti tämä voi ylläpitää oireita.
Liian voimakas hengittäminen voi muuttaa veren hiilidioksiditasapainoa, jolloin hengitys voi tuntua entistäkin riittämättömämmältä. Samalla hengitys muuttuu entistä tietoisemmaksi, mikä lisää helposti ahdistusta ja hengityksen tarkkailua.
Usein tavoitteena ei ole hengittää enemmän vaan hengittää rauhallisemmin ja vähemmän minuutin aikana.
Miten syvään hengittämistä voi helpottaa?
Toiminnallisiin hengitysongelmiin voidaan usein vaikuttaa tehokkaasti.
Hyviä keinoja ovat esimerkiksi:
- hengittäminen nenän kautta rauhallisesti n.6-9x minuutissa
- pitkä ja rauhallinen uloshengitys sekä sisäänhengityksen odottaminen keuhkot tyhjänä
- rintakehän liikkuvuusharjoitteet
- pallean aktivointi
- niska- ja hartialihasten rentouttaminen
- säännöllinen liikunta
- stressin vähentäminen
Usein jo pienet muutokset hengitystavassa vähentävät tunnetta siitä, ettei hengitys kulje normaalisti.
Miten osteopatia voi auttaa?
Osteopaattisessa tutkimuksessa arvioidaan koko hengitysmekaniikkaa.
Hengittämiseen vaikuttavat muun muassa rintakehän liikkuvuus, kylkiluiden toiminta, selkärangan liikkuvuus sekä pallean toiminta. Hengitys voi tuntua raskaalta tai vajaalta, jos jokin näistä ei liiku normaalisti,
Hoidossa voidaan käsitellä esimerkiksi:
- rintakehän ja kylkiluiden liikkuvuutta
- pallean toimintaa
- niska- ja hartiaseudun lihasjännityksiä
- selkärangan liikkuvuutta
- hengitystä rajoittavia pehmytkudoksia
Manuaalisen hoidon lisäksi hengitystä voidaan harjoitella yksilöllisesti. Tavoitteena ei ole opetella hengittämään mahdollisimman syvään, vaan mahdollisimman tehokkaasti ja rennosti.
Yhteenveto
Vaikeus hengittää syvään johtuu usein hengityksen toiminnallisista muutoksista eikä varsinaisesta keuhkosairaudesta. Pinnallinen hengitys, rintakehän jäykkyys, pallean heikentynyt toiminta ja stressi voivat kaikki aiheuttaa tunteen siitä, ettei hengitys kulje normaalisti.
Kun hengityksen taustalla olevat syyt tunnistetaan ja hengitysmekaniikkaa tuetaan kokonaisvaltaisesti, hengitys tuntuu usein kevyemmältä ja luonnollisemmalta. Osteopaattinen hoito yhdistettynä oikeanlaisiin hengitysharjoituksiin voi olla tehokas apu silloin, kun hengitysvaikeuden taustalla on toiminnallinen häiriö.
Lue myös:
- En saa hengitettyä kunnolla
- Pinnallinen hengitys
- Toiminnallinen hengityshäiriö
- Rintakehän jäykkyys
- Hengityksen ongelmat ja osteopatia
Jos tarvitset apua, varaa aika osteopaatille Helsingin keskustassa.