Toiminnallinen hengityshäiriö/ -häiriöt ovat yllättävän yleisiä, mutta usein alidiagnosoituja. Moni kokee hengenahdistuksen tunnetta, hengityksen vaikeutta tai tunnetta, ettei ilma kulje normaalisti, vaikka keuhkot ja hengitystiet olisivat rakenteellisesti normaalit ja terveet.
Taustalla voi olla toiminnallinen hengityshäiriö, jossa hengityksen säätely, hengityslihasten toiminta tai hengitystekniikka ei toimi optimaalisesti. Tässä artikkelissa käyn läpi yleisimmät syyt, oireet sekä sen, miten osteopaattinen hoito voi tukea hengittämistä. Osteopaattisella hoidolla voi vaikuttaa etenkin toiminnallisiin hengityshäiriöihin, koska ne johtuvat usein hengityslihasten toimintahäiriöstä. Hengitysharjoitukset yhdistettynä osteopaattiseen hoitoon auttavat tehokkaasti hengittämisen haasteisiin.
Mitä toiminnallinen hengityshäiriö tarkoittaa?
Toiminnallisella hengityshäiriöllä tarkoitetaan tilaa, jossa hengitys ei toimi luonnollisesti, vaikka varsinaista sairautta ei välttämättä ole. Yksi yleisimmistä muodoista on rasituksen aikana esiintyvä hengitysvaikeus, johon liittyy sisäänhengityksen hankaluutta.
Tällaisessa tilanteessa hengitys voi muuttua niin, että pallean sijaan käytetään liikaa ylärintakehän ja kaulan lihaksia. Tämä voi johtaa hengityksen epätasapainoon ja tunteeseen, ettei ilma kulje kunnolla. Myös kireyden tunne kaulalla, hartioissa sekä rintakehässä on yleistä epätasapainoisessa hengittämisessä.
Yleiset oireet
Toiminnallisiin hengityshäiriöihin voi liittyä useita oireita, jotka voivat vaihdella lievistä voimakkaampiin:
- Tunne, ettei saa hengitettyä kunnolla
- Hengenahdistus erityisesti rasituksessa
- Kurkunpään ahtauden tunne
- Äänen käheys tai hengityksen äänekkyys
- Yskä ja jatkuva kurkun selvittely
- Suun kautta hengittäminen
Oireet voivat pahentua stressin, kuormituksen tai huonon ilmanlaadun seurauksena.
Mistä toiminnallinen hengityshäiriö johtuu?
Hengityksen toimintahäiriöt ovat usein monen tekijän summa. Yleisiä taustatekijöitä ovat:
- Pinnallinen hengitystapa
- Pallean heikentynyt toiminta
- Ylärintakehän ja kaulan lihasten ylikuormitus
- Stressi ja hermoston ylivirittyminen
- Huono ryhti tai rintakehän jäykkyys
Kun hengitys siirtyy pois pallealta ja tapahtuu pääasiassa rintakehän yläosassa, hengityksestä tulee tehottomampaa ja keho voi alkaa kompensoida tätä eri tavoin. Tätä tapahtuu etenkin sairauksissa kuten astmassa ja COPD:ssä. Myös vatsaoireet (liiallinen ilma vatsassa) voi aiheuttaa tunnetta vaikeutuneesta sisäänhengityksestä, joka johtuu pallean vaikeudesta laskeutua alas. Toiminnallisissa häiriöissä astmalääkkeistä ei ole hyötyä. (Käypähoidon artikkeli toiminnallisista hengityshäiriöistä.)
Hengityksen rauhoittaminen ja harjoittelu
Hengityksen normalisoiminen alkaa usein yksinkertaisista asioista. Tavoitteena on palauttaa hengitys mahdollisimman luonnolliseksi ja rennoksi.
Palleahengitys:
Aseta toinen käsi rintakehälle ja toinen vatsalle. Sisäänhengityksen aikana vatsan tulisi nousta enemmän kuin rintakehän. Tämä kertoo siitä, että pallea aktivoituu oikein. Vatsaa ei tule kuitenkaan ”työntää ulos” ja alakylkiluiden tulisi laajentua sivusuunnassa.
Nenähengitys:
Sisäänhengitys nenän kautta auttaa avaamaan hengitysteitä luonnollisesti ja tukee hengityksen rytmiä. Nenähengityksessä erityisen tärkeää on rauhallinen sisäänhengitys sekä rauhallinen, pitkä uloshengitys. Pieni tauko hengenvetojen välillä on myös hyväksi. Hengityksen tulisi pääsääntöisesti AINA tapahtua nenän kautta!!
Rauhoittuminen:
Mitä enemmän hengitystä yrittää pakottaa, sitä enemmän keho voi jännittyä. Rentoutuminen on keskeinen osa hengityksen palautumista.
Miten osteopatia voi auttaa?
Osteopaattinen hoito voi tukea toiminnallisten hengityshäiriöiden hoidossa tarkastelemalla kehoa kokonaisuutena. Hengitykseen vaikuttavat monet rakenteet, kuten rintakehä, pallea, selkäranka sekä niskan alue. Apuhengityslihasten rentouttaminen sekä pallean vapaan liikkeen mahdollistaminen saa hengittämisen tuntumaan helpommalta.
Hoidossa voidaan käsitellä esimerkiksi:
- Rintakehän ja kylkiluiden liikkuvuutta
- Pallean toimintaa
- Niska- ja hartiaseudun lihasjännityksiä
- Selkärangan liikettä
Tavoitteena on vähentää hengitystä rajoittavia tekijöitä ja tukea kehon luonnollista hengitysmekanismia.
Milloin hakeutua hoitoon?
Jos hengitysoireet ovat voimakkaita, äkillisiä tai pahenevat, on tärkeää hakeutua lääkärin arvioon. Kun vakavat syyt on poissuljettu, toiminnallisiin hengitysoireisiin voidaan usein vaikuttaa tehokkaasti osteopatialla sekä omahoitoharjotteilla.
Yhteenveto
Toiminnalliset hengityshäiriöt ovat yleisiä ja usein yhteydessä hengitystapaan, kehon jännityksiin sekä hermoston kuormitukseen. Oikeanlaisella hengitysharjoittelulla ja kehon toiminnan tukemisella hengitystä voidaan helpottaa merkittävästi. Jo muutamalla osteopatiakäynnillä voidaan saada isoja muutoksia aikaan, mikäli kyse on toiminnallisesta hengityshäiriöstä.
Osteopaattinen hoito voi auttaa tunnistamaan hengitykseen vaikuttavia tekijöitä ja tukemaan kehon tasapainoa kokonaisvaltaisesti.
Osteopaatti Johan Suhonen Helsingin keskustassa: