”En saa vedettyä syvään henkeä.”
Tämä on yksi yleisimmistä hengitykseen liittyvistä oireista, joista asiakkaani kertovat vastaanotolla. Tunne voi olla hyvin epämiellyttävä ja herättää huolta, vaikka keuhkojen ja sydämen tutkimuksissa ei löytyisi mitään poikkeavaa.
Moni kuvailee oiretta esimerkiksi näin:
- ilma ei tunnu kulkevan kunnolla
- hengitys jää vajaaksi
- joudun haukkomaan henkeä
- syvään hengittäminen onnistuu vain välillä
Taustalla voi olla toiminnallinen hengityshäiriö, rintakehän jäykkyys, stressi tai hengityslihasten epätasapainoinen toiminta. Tässä artikkelissa käyn läpi yleisimmät syyt sekä sen, miten hengityksen toimintaa voidaan tukea.
Mitä tarkoittaa, ettei saa vedettyä syvään henkeä?
Useimmiten kyse ei ole siitä, että keuhkoihin ei pääsisi ilmaa, vaan siitä, että hengitys tuntuu riittämättömältä.
Hengityksen aikana pallean, rintakehän, kylkiluiden ja hengityslihasten tulisi toimia saumattomasti yhdessä. Jos hengitysmekaniikka muuttuu esimerkiksi stressin, lihasjännityksen tai rintakehän jäykkyyden vuoksi, voi syntyä tunne, ettei syvä hengitys onnistu normaalisti.
Tällöin hengittäminen voi muuttua pinnallisemmaksi ja tapahtua enemmän kaulan sekä hartioiden lihaksilla kuin pallealla.
Yleisimmät syyt siihen, ettei saa vedettyä syvään henkeä
Toiminnallinen hengityshäiriö
Toiminnallisessa hengityshäiriössä hengityksen säätely tai hengityslihasten toiminta muuttuu, vaikka varsinaista keuhkosairautta ei olisi.
Tyypillisiä oireita ovat:
- tunne, ettei saa tarpeeksi ilmaa
- jatkuva tarve hengittää syvään
- huokailu
- pinnallinen hengitys
- hengityksen vaikeus erityisesti stressaavissa tilanteissa
Lisätietoa toiminnallisesta hengityshäiriöstä löydät myös artikkelistani Toiminnallinen hengityshäiriö – syyt, oireet ja hoito.
Stressi ja hermoston kuormitus
Pitkittynyt stressi vaikuttaa hengityksen säätelyyn.
Kun sympaattinen hermosto on jatkuvasti aktiivinen, hengitys muuttuu usein nopeammaksi ja pinnallisemmaksi. Tällöin voi syntyä tunne, ettei hengitys tunnu riittävältä, vaikka elimistön hapetus olisi normaali.
Moni huomaa oireiden pahenevan esimerkiksi työkiireiden, jännittävien tilanteiden tai huonosti nukutun yön jälkeen.
Rintakehän jäykkyys
Rintakehän liikkuvuus vaikuttaa merkittävästi hengityksen laatuun.
Jos kylkiluut tai rintaranka eivät liiku normaalisti, hengityksestä tulee helposti pinnallisempaa. Samalla hengitys siirtyy usein enemmän kaulan ja hartioiden lihaksille.
Tämä voi aiheuttaa myös:
- niskakipua
- hartiajännitystä
- painon tunnetta rinnassa
- hengityksen raskautta
Pallean toiminnan häiriö
Pallea on tärkein hengityslihas.
Jos pallea ei pääse liikkumaan normaalisti, keho alkaa käyttää enemmän apuhengityslihaksia. Tämä voi lisätä hengityksen kuormittavuutta ja aiheuttaa tunteen, ettei syvä hengitys onnistu.
Voiko oire johtua vakavasta sairaudesta?
Kyllä.
Vaikka toiminnalliset syyt ovat yleisiä, hengitysvaikeuksien taustalla voi olla myös sairauksia, jotka vaativat lääkärin tutkimuksia.
Hakeudu viipymättä hoitoon, jos hengitysvaikeuteen liittyy esimerkiksi:
- voimakas tai äkillinen hengenahdistus
- rintakipu
- pyörtyminen
- veriyskä
- korkea kuume
- hengitysvaikeus levossa
Jos tutkimuksissa ei todeta vakavaa sairautta, voidaan arvioida myös hengityksen toiminnallista puolta.
Miten osteopatia voi auttaa?
Osteopaattisessa tutkimuksessa arvioidaan hengitykseen vaikuttavia rakenteita kokonaisuutena.
Vastaanotolla voidaan tutkia esimerkiksi:
- rintakehän liikkuvuutta
- kylkiluiden toimintaa
- pallean liikettä
- rintarangan toimintaa
- niskan ja hartioiden lihasjännityksiä
- hengitystapaa
Hoidon tavoitteena on vähentää hengitystä rajoittavia tekijöitä ja palauttaa hengityksen mahdollisimman luonnollinen toiminta.
Tarvittaessa vastaanotolla käydään läpi myös hengitysharjoituksia, joiden avulla hengityksen hallintaa voidaan tukea arjessa.
Mitä voit tehdä itse?
Hengityksen rauhoittaminen alkaa usein pienistä muutoksista.
Esimerkiksi:
- pyri hengittämään nenän kautta
- vältä hartioiden jännittämistä hengityksen aikana
- vaihda työasentoa riittävän usein
- pidä taukoja pitkästä istumisesta
- harjoittele rauhallista palleahengitystä
Mitä enemmän hengitystä yrittää pakottaa, sitä helpommin keho jännittyy. Usein rauhallinen ja luonnollinen hengitys on tehokkaampaa kuin voimakas syvään hengittäminen.
Yhteenveto
Tunne siitä, ettei saa vedettyä syvään henkeä, on melko yleinen oire. Sen taustalla voi olla toiminnallinen hengityshäiriö, stressi, rintakehän jäykkyys tai hengityslihasten epätasapainoinen toiminta.
Vakavat sairaudet tulee aina sulkea pois lääkärin tutkimuksilla. Kun niiden mahdollisuus on poissuljettu, hengityksen toimintaa voidaan usein tukea hengitysharjoituksilla sekä osteopaattisella hoidolla.
Jos hengityksesi tuntuu jatkuvasti vaikealta tai oire vaikuttaa arkeesi, vastaanotolla voidaan arvioida hengitykseen vaikuttavia tekijöitä yksilöllisesti.
Lue myös
- Toiminnallinen hengityshäiriö – syyt, oireet ja hoito
- Pinnallinen hengitys – mistä se johtuu?
- Miksi huokailen jatkuvasti?
Varaa aika osteopaatille
Jos tunnet, ettet saa vedettyä syvään henkeä ja tutkimuksissa ei ole löytynyt selittävää sairautta, hengityksen toimintaa voidaan arvioida myös tuki- ja liikuntaelimistön näkökulmasta.
Varaa aika osteopaatille Helsingin keskustaan.